Jos on hienoa laulaa Rautavaaran kuorosävellyksiä ja hurmaantua rikkaista soinnuista, miten kuvailisikaan Bachin musiikin laulamista? Johann Sebastian on musiikin kuninkaallisia, kuinka hän onkaan voinut luoda niin sujuvaa, elävää, sydämeenkäyvää musiikkia!

Kuoroharkkojen aluksi palauteltiin mieliin Rautavaaran Tuonen lehtoa, tauon jälkeen käytiin Bachin motetin Komm Jesu, komm (BWV 229) pariin.

En tokikaan ole mikään Youtube-addikti, mutta on se aika mukavaa käydä kuuntelemassa erilaisia versioita uudesta ohjelmistosta. Tässäpä eräs versio: The Sixteen, johtajana Harry Christophers.

Komm, Jesu, komm, mein Leib ist müde,
die Kraft verschwindt je mehr und mehr,
ich sehne mich nach deinem Friede;
der saure Weg wird mir zu schwer!

Komm, ich will mich dir ergeben;
du bist der rechte Weg,
die Wahrheit und das Leben.

Drum schließ ich mich in deine Hände
und sage, Welt, zu gute Nacht!
Eilt gleich mein Lebenslauf zu ende,
ist doch der Geist wohl angebracht.
Er soll bei seinem Schöpfer schweben,
weil Jesus ist und bleibet
der wahre Weg zum Leben.


Come, Jesus, come, my body is weary,
my strength fails more and more.
I long for your peace.
The bitter way becomes too hard for me.

Come! I will surrender to you:
you are the right way,
the truth, and life.

So I give myself into your hands
and say “World, have a good night.”
As my life hastens to its end,
my spirit is settled,
poised as it should be beside its Creator,
as Jesus is and remains
the true way to life.
Translation: Robert Coote

Uusvanhaa ohjelmistoa

Tänä syksynä soi Candominon harkoissa mm. Einojuhani Rautavaaran Credo, sävellys sekakuorolle. Kuoron perustaja Tauno Satomaa tilasi aikoinaan Rautavaaralta kokonaisen messun, mutta vain tämä osa, Credo, valmistui vuonna 1972. Candomino myös kantaesitti teoksen.

Kuoro on esittänyt teosta Tanen johdolla, nyt se otetaan uudestaan ohjelmistoon. Täytyihän se tietenkin googlettaa, ja youtubettaa ja naxottaa. Ja tuloksia löytyi:
Tässä Choeurs de chambre Estoniens Paul Hillierin johdolla.
Näin laulaa Radion kamarikuoro Timo Nuoranteen johtamana (kirjaudu sisään Naxos Music Libraryyn jos haluat kuunnella!).

Elävästä arkistosta näkee 70-vuotiaan Rautavaaran haastattelun vuodelta 1998. Mitä ajattelee Einojuhani omasta musiikistaan?

9.10.2010 Einojuhani Rautavaara täyttää 82 jo vuotta, ja taitaa vielä säveltää täysillä. Hänen musiikkinsa onkin toiseksi esitetyintä suomalaista taidemusiikkia maailmalla - Sibeliuksen jälkeen. 80-vuotis haastattelussa Rautavaara antoi yksinkertaisen ohjeen musiikkinsa kuuntelemiseen: ei tarvitse ymmärtää musiikin teorioita, sonaattimuotoja ja muita - pitää vain kuunnella ja elää musiikin mukana.


Kuva sivulta: http://www.last.fm/music/Einojuhani+Rautavaara/+images

Siispä, maanantain harkkoihin näissä tunnelmissa!

Koska meillä on joulu?

Kuoron syyskausi aloitettiin maanantaina 23.8. Otaniemen kappelissa kakkukahveilla ja joululauluilla.

Kiitämme Marjukkaa loistavasta intendentti-kaudesta ja toivotamme onnea oopperamaailmaan!
Samalla toivotamme uuden intendenttimme Suvikin tervetulleeksi mukaan kuorotouhuun. Tervetulotoivotus myös uusille kuorolaisille, kivaa saada mukaan uusia kasvoja, uusia ääniä.



Oli ihanaa taas laulaa kesätauon jälkeen. Ja mikä parasta, saada uusia nuotteja, uutta ohjelmistoa. Tähtäimessä ovat joulukonsertit sekä äänitteen tekeminen. Siinäpä riittää harjoiteltavaa...

Kuorojen kierroksella

Art went Kapakka tässä männä torstaina. Ensin harjoiteltiin Kaisaniemen puistossa, sitten siirryttiin kulkueena Senaatintorille. Ja sitten taas laulettiin. Kansaa oli runsaasti kuulemassa kun yli tuhat kuorolaista hoilasi niin että Engelin piirtämistä rakennuksista rappaus rapisi. Ehkä se oli Artia, ehkä ei. Hauskaa kuitenkin oli johonkin klo 22 saakka. Sen jälkeen Artista ei ollu tietoakaan: karjuimme laulumme ilmoille kuin heikkopäiset. Ehkä joku kuuli sen laulun, ehkä ei. Mutta tulipahan tehtyä sekin keikka.

Hakutuloksia

Netissä seikkaileva musiikkimatkailija törmää usein hauskoihin juttuihin. Katsoppa nytkin: Kuorojen kierroksella laulettava kansanlaulu Kaipaava, Jussi Chydeniuksen ja Essi Wuorelan Lauluyhtye Rajattomalle sovittama kappale, sai minut hakumatkalle Youtubeen. Sieltä löytyi kahden nuoren kanadalaisen musiikinharrastajan äänittämä Kaipaava.




Miltäköhän kuulostaa sama kappale monen sadan laulajan esittämänä? Kannattaa tulla kuuntelemaan ja katsomaan Senaatintorille ensi torstaina!

Candomino Goes Kapakka

Heinäkuussa alttojen reipas prefekti (=äänenjohtaja) lähestyi kuorolaisia sähköpostitse: pitäisi lähteä laululla ilahduttamaan helsinkiläisiä. Torstaina 19.8. Kuorojen kierros aloittaa Art Goes Kapakka-festivaalin, joka on osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa. Candominolaiset lähtevät siis satojen muiden laulajien tavoin Helsingin keskustan kapakoihin kahviloihin kadunkulmiin kajauttamaan äänensä kuuluville.

Kuorokulkue lähtee Kaisaniemestä kohti Senaatintoria klo 18.20. Yhteinen kuorojen konsertti on Tuomiokirkon portailla klo 19, jonka jälkeen kuorot hajaantuvat omille teilleen laulamaan ympäri kaupunkia.

Sen aluksi mainitun sähköpostin liitetiedostona tuli nippu nuotteja, joita kokoonnuttiin tutkimaan helteisenä elokuun iltana. Paikalle saapui henkilöitä, jotka urhoollisesti vastustivat kesäisen luonnon kiusauksia, kuten biitsipelejä, uimarantoja, iltanuotioita. Harkkahuoneen ovi oli kuumuuden vuoksi pakko jättää auki, mutta onnistuimme laulullamme peittämään variksen raakkunat ja muut lähiön äänet.

Nuottipino pöydällä kasvoi uhkaavasti, kun organisaattorimme innostui penkomaan kuoron nuottikaappia. En pysty enää muistamaan mitä kaikkea pitää viikon päästä laulaa, mutta eiköhän se selviä viimeistään maanantaina kun kokoonnumme yhteislaulutilaisuuden merkeissä Sammikselle.

Senaatintorin kuorokonsertin yhteislaulut ovat seuraavat:
1. Lauantai-ilta
2. On suuri sun rantas autius
3. Kaipaava
4. Kesäpäivä kangasalla
5. Sata salamaa
6. Suomen laulu
7. Finlandia-hymni

Festivaalin kotisivuilta näet tarkemman ohjelman kuorojen liikkeistä kaupungilla.

Candomino etsii uusia laulajia

Kesäiset illat käyvät jo tummiksi ja viljapellot lenkkipolun varrella levittävät tuoksuaan - muistuttavat lähestyvästä syksystä. Candomino-kuorossakin syyskauden alku lähestyy. Syksy tietää usein muutoksia, tällä kertaa joudumme luopumaan kahdesta bassosta (Tuskinpa vain lopullisesti, kuorolaiset ovat kasvattaneet toisiinsa yhdyssiteen, napanuoran, jonka katkaiseminen ei ole kivutonta). Toivotamme basisteille parhainta onnea opintoihin... Kukka the Mahtikansion haltija varmasti pitää teidän kuorokansionne päivitettyinä :)

Jälleen kuoro etsii uusia laulajia jakamaan kanssamme laulamisen iloa, harjoittelun tuskaa ja yhdessäolon hurmaa. Kolahtiko?
Täytä hakulomake netissä tai ota yhteyttä intendenttiimme/johtajaan ja sovi aika koelauluun.
Tervetuloa, odotamme juuri sinua!

Intendentti Marjukka Malkavaara
puh. +358 40 510 2610
candomino@candomino.fi

Taiteellinen johtaja Esko Kallio
puh. +35840 5091874
esko.kallio@candomino.fi

Kuvia Kathialta

Tiloja ja oloja

Pääsimme matkalla esiintymään ja harjoittelemaan hyvin erityyppisissä tiloissa, oli kirkkoa, kappelia, katua, koululuokkaa, konservatoriota... Yhteinen tekijä kaikille: kuumuus ja kosteus.


Konsalla


Sound check Temple du Bas´ssa, Salle de Musiquessa.
Täällä laulettiin ensimmäinen kilpailuosuus, sekä pidettiin
konsertteja ja päätöstilaisuus.



Toinen kilpailuosuus (renessanssi) laulettiin kirkossa, Collégialessa.






Harkat koululla



Suvin äänenmuodostusharjoitukset konsan aulassa.

Konsalla harkoissa.

Jälkipyykkiä

Huikea reissu takana, pyykkikone pyörii ja helteinen Suomen kesä kuivattaa vaatteet tuossa tuokiossa.



Mielessä pyörii tuhat asiaa menneeltä viikolta. Paljon ehti tapahtua, sulattelussa menee tovi...


Onnistuneen kokemuksen takasivat loistava matkanjohtaja Sheldon, upea johtajamme Esko, sympaattiset sveitsiläiset oppaamme Maija, Kathia ja pikku-Luca, loistava tulkkimme Outi sekä tietysti ihanat kuorokaverit.



Kuten joku osuvasti totesi, matka ei ollut onnistunut vain musiikin osalta, vaan kuoro kehittyi myös sosiaalisena ryhmänä. On suurenmoista laulaa, kun voi luottaa vieressä olevaan kaveriin, ja on hienoa kokea yhdessä uusia asioita tuntien, että kaveria ei jätetä.



Kiitos, KIITOS kaikille teille!

Helteen vaaroja

Vaikka lauantai-iltana helle purkautui ukkoskuurona, oli sunnuntaiaamu jälleen aurinkoinen ja polttavan kuuma. Hyvästelimme ihanat oppaamme hotellin edustalla Tuulan tei-laululla. Kyyneliään pyyhkimään jäivät myös Jussi, Sini ja Jarno, jotka jatkoivat lomailuaan Sveitsissä.

Linja-auto kuljetti meidät lentokentälle, ja juna edelleen Geneven keskustaan, jossa kesäkatu oli todella kuuma ja asfaltti poltti jalkojen alla. Kuumuus aiheutti myös pienoista huolestumista, sillä eräs bassoistamme väitti nähneensä kengurun pomppineen iloisesti junaradan varrella. Onneksi tilanne oli ohimenevä ja harhanäyt haihtuivat kun kyseinen yksilö näki Finnairin sinivalkoiset siivet.

Me oltiin telkkarissa!

Ulkoilmakonsertteja oli ohikulkijoiden joukossa seuraamassa myös televisiotoimittaja. Ja me pääsimme sitten telkkariin :)
Tästä linkistä pääset mukaan seuraamaan festivaalihumua!

Huomaa maassa istuva keltapaitainen poika: Luca, 4 vuotta - suuri musiikin ystävä ja Candomino-fani.

Kilpailun tulos

Kello 14 alkoi Temple du Bas´ssa Neuchâtelin kuorofestivaalin ja -kilpailun tulosten julistaminen. Sarjoja oli kolme: sekakuorot, ensemblet sekä voix egales (mies- ja naiskuorot).

Candomino sijoittui sarjassaan jaetulle toiselle sijalle. Ensimmäisen palkinnon voitti puolalainen kuoro ja toisen sijan kanssamme jakoivat Slovenian edustajat. Lisäksi kuoromme sai erikoispalkinnon parhaast hengellisen musiikin esittätyksestä. Erityisesti kiiteltiin Palestrinan Sicut cervusta.

Toinen sija tuntui kovan tsemppaamisen jälkeen pieneltä pettymykseltä, erityismaininnasta jäi erityisen hyvä mieli! Jospa huomenna jo osaamme iloita enemmän :)
Ja kunhan kuulemme Eskolta tuomarien palautteen, voimme spekuloida lite mera...

Illalla esiinnymme vielä konsertissa, johon osallistuvat kaikki sijoittuneen kuorot. Meiltä tuomaristo haluaa kuulla Sicut cervusin sekä kansanlaulun Sinisiä, punasia ruusunkukkia.

Huomenna on kotiinpaluu. Tänään vielä nautimme reissusta; uimme, syyyyyööömme ja riemuitsemme!

10.7. - Jännitys tiivistyy

Hikinen herätys auringon noustessa - sängystä ylös ja aamupalalle, vuorossa esiintyminen kävelykadulla. Kaupunki oli täynnä väkeä, ihmiset olivat tulleet vihannestorille ja nauttimaan lauantaiaamusta. Kaikki kilpailuun osallistuvat kuorot levittäytyivät ympäri kaupunkia laulamaan. Kuoromme herätti ansaittua huomiota, kun marssimme Vuokot ja puvut yllä pitkin kujia. Tosin yksi paikallinen leidi katsoi Vuokkoani (pitkin nenänvartta?) ja tokaisi: "suomalaista erikoisuutta".

Aamupäivällä kävimme myös kirjoittamassa terveisemme ja nimemme suureen Kultaiseen Kirjaan, johon ovat viestinsä kirjoittaneet kaikki aiempiin festivaaleihin osallistuneet kuorot. Ensimmäinen kuorofestivaali järjestettiin vuonna 1985, joten tänä vuonna oli jo 13. festivaali.

Kello 14 on vuorossa kilpailun tulosten julistaminen - nyt pukeutumaan kuoropaitaan ja kuulemaan tuomio...






Yllä olevassa kuvassa espanjalainen lauluyhtye Zaragosasta.