torstai 22. huhtikuuta 2010

Torstai on toivoa täynnä

Sammalkallion harjoituspaikka sijaitsee 1973 rakennetussa mallilähiössä, joka oli 70-luvulla kuuminta hottia. Erityisen siitä tekee kompakti asemakaava ja rakennusten pilaripalkki- systeemi ja tiilimuuraus, mutta näin 2010-luvulla alueen oivallisuus jää minulta huomaamatta. Harjoituspaikan kyljessä sijaitseva alueen arkkitehdin mukaan nimetty n. 20 neliömetrin mahtipontinen ”aukio” on jotenkin koominen eikä harjoituspaikan ulkoasu saatikka sisus aiheuta ainakaan minussa kovinkaan voimakkaita esteettisiä elämyksiä. Akustiikassakaan ei ole hurraamista, mutta stemmistenpitopaikkana se on ihan käypä. Olemme vain tottuneet Olarissa liian hyvälle.
Saimme hiottua Monteverdiä parempaan kuntoon. Kas, pysyin kerrankin mukana. Vaikuttaa siltä, että siitä saattaa sittenkin tulla ihan hyvä. Muutenkin olen ihan fiiliksissä meidän Sellosalin keikan ohjelmistosta. Ah, siitä tulee mahtavaa!
anonyymi sopraano

Ei kommentteja:

Lukijat